perjantai 26. heinäkuuta 2013

Sokerina pohjalla - pelinjohtajat!

Eräs asia, joka on vielä jäänyt käsittelemättä, ovat pelinjohtajat (lyhyesti PJ). Pöytäroolipelien selkäranka.

Pelinjohtajaa voisi verrata vaikkapa käsikirjoittajaksi, tarinankertojaksi ja ohjaajaksi. Ennen peliä hän pohtii missä seikkailu tapahtuu, keitä siellä oleilee sekä luo juonia, jotka tempaisevat pelaajat pelimaailman syövereihin. Eräänlainen käsikirjoittaja siis. Kun peli alkaa, hän kertoo tarinan puitteet, luo pelaajien kanssa heille hahmot ja pelin aikana ohjaa hahmoja tuossa pelimaailmassa. Perinteisesti pelaajia on 2-6 kappaletta. Hyvin aikaavievä ja vaativa, mutta antoisa tehtävä!



Onkin mielenkiintoista vertailla, miten pelinjohtaja ryhmä eroaa muista ryhmistä. Alla on aluksi ristiintaulukointi pöytäroolipeliharrastuneisuudesta ja pelinjohtajana toimimisesta.



Valtaosa roolipelaajista on toiminut pelinjohtajina

Ensimmäinen mielenkiintoinen asia on, että 360 kysymykseen vastanneesta vain 115 ei ole toiminut pelinjohtajana. Jopa 51:stä kokeilijasta 13 on toiminut pelinjohtajana (25,5 %). Tämä suhteellinen osuus kasvaa aktiivisuuden myötä siten, että aktiiviroolipelaajista 84,6 % on toiminut pelinjohtajina.

Aktiiviharrastajista 12,4 % toimii lähes aina pelinjohtajina, 20,7 % on useammin pelinjohtaja kuin pelaaja ja 15,4 % on aina pelaajan roolissa. Entisistä aktiiviharrastajista vastavat luvut olivat 8,2 % (PJ), 20,0% ja 22,4 % (pelaaja).

Vakituinen pelinjohtaja vaikuttaisi olevan melko harvinainen ilmiö peliporukoissa, vaikka karkeasti joka kolmas aktiivipöytäroolipelaaja toimii enemmän pelinjohtajana kuin pelaajana.

Pelinjohtajan muotokuva

Seuraavaksi tarkastelin pelinjohtaja-muuttujan korrelaatiota kaikkiin muihin muuttujiin koko aineistossa. Niiden perusteella pelinjohtajat ovat vanhempia (r=.233, p=.000), he ovat enemmän miehiä (r=-.380, p=.000), koulutustason on korkeampi (r=.111, p=.036), he käyvät vähemmän palkkatöissä (r=-.133, p=.032) vaikka eivät opiskele muita enempää (r=.046, p=.382), ovat käyneet useammin Ropeconissa (r=.192, p=.000) ja he ovat aloittaneet roolipelaamisen nuorempana (r=-.357, p=.000).

Pelinjohtajat harrastivat aktiivisemmin lähes kaikkia kysyttyjä harrastuksia (r=.108-.501, p=.000-.041) paitsi larppaamista (r=.007, p=.895), historian elävöittämistä (r=-.057, p=.280) ja animea/mangaa (r=-.030, p=.566), sekä cosplaytä he ovat harrastaneet vähemmän (r=-.145, p=.006). Täten harrastuksista tehtyihin faktoripisteisiin kolmeen ensimmäiseen oli positiivinen korrelaatio (r=.169/.305/.110, p=.001/.000/.037) ja viimeiseen negatiivinen (siis cosplay, r=-.227, p=.000).

Kaikki kysytyt motivaattorit pöytäroolipelaamiseen olivat kohollaan (r>.167, p=.000-.001) paitsi scifi-/fantasiaharrastuneisuus (r=.091, p=.084) ja "voimapelaaminen" (r=.088, p=.097). Motivaattoreista tehtyyn faktoripisteisiin ei ollut korrelaatiota (r=.150/-.139/.009, p=.052/.072/.909).

Pelinjohtajat olivat vähemmän neuroottisia (r=-.188, p=.001), älyllisesti avoimempia (r=.167, p=.002) ja itsetunto oli korkeampi (r=.124, p=.023).

Aktiiviset roolipelaajat & pelinjohtajuus

Kun tarkasteluun rajataan vain aktiiviset pöytäroolipelaajat (n=169), monet edellä mainituista korrelaatioista katoavat. Taustatekijöistä pysyy korrelaatio ainoastaan miessukupuoleen (r=-.435, p=.000) ja nuorempana roolipelaamisen aloittamiseen (r=-.392, p=.000).

Aktiivisista harrastuksissa katosivat MMORPG ja bofferointi sekä vähäisempi cosplay. Täten kyseisistä faktoripisteisteistä katosi korrelaatio larppaamiseen.

Motivaattoreista  katoaa kaikki kohdat paitsi "oppii uusia asioita" (r=-.201, p=.009). Persoonallisuustuloksista älyllisen avoimuuden korostuneisuus katoaa.

Aktiivisista pöytäroolipelaajista 56 ilmoitti toimivansa enemmän pelinjohtajana kuin pelaajana. Lähes kaikki heistä oli miehiä (87,5 %), heidän ikänsä vaihteli 18-38 vuoden välilllä (x=27,6, sd=5,1), 48,2 %:lla oli korkeakoulututkinto ja 57,2 % opiskeli korkeakoulutasolla, 57,1 % oli palkkatyössä, 42,9 % oli avio-/avoliitossa ja 5,4 % oli lapsia. He olivat aloittaneet roolipelaamisen 6-21-vuoden iässä (x=12,8 %, sd=3,3, oikealle vino jakauma). Persoonallisuuspiirteistä avoimuus oli korostunut (x=4,0 sd=0,60).



Perinteinen pöytäroolipelaaminen vaatii aina jonkun olevan pelinjohtaja. Tämä rooli on antoisa, mutta vaativa, joten aktiivisuuden myötä yhä useampi pelaaja päätyy ainakin kokeilemaan pelinjohtajan roolia. Vakituinen pelinjohtaja vaikuttaisi olevan melko harvinainen ilmiö peliporukoissa, vaikka karkeasti joka kolmas aktiivipöytäroolipelaaja toimii enemmän pelinjohtajana kuin pelaajana.

Pelinjohtajan muotokuva muuttuu sitä mukaan, mitä rajatummaksi määrittelemme sen (esim. kuinka aktiivisia roolipelaavat). Lähtökohtaisesti he ovat n. 30-vuotiaita korkeakoulutettuja miehiä, jotka ovat aloittaneet pöytäroolipelaamisen muita roolipelaajia aikaisemmin. Ropecon 2012 -kävijöihin verrattuna (joiden oletan kuvaavan roolipeliharrastajia yleisesti) heitä voisi kuvata "vanhoiksi parroiksi".


2 kommenttia:

  1. Hmm. Viitsitkö heittää vielä sukupuolijaon pelinjohtajista ja ei-pelinjohtajista? Kiinnostaa näet, että onko tämän tutkimuksen valossa pelinjohtaminen enemmän miesten kuin naisten juttu.

    VastaaPoista
  2. Kappas! Unohdin laittaa. Tulossa!

    VastaaPoista