Roolipelaajien postmoderni uusheimo (a Neotribe - the Subculture of Role-Players)

Folkloristi Merja Leppälahti on tutkinut roolipelaajia etnografian näkökulmasta ja on päätynyt kutsumaan heitä postmodernistiksi uusheimoksi. Siis miksi?

(c) Mad Max

"Ludere ergo sum"

Heimo on ryhmä sukuja tai klaaneja, joita yhdistää naapuruus, kieli ja kulttuuri, mutta joilta puuttuu vahva johtajuus. Ovatko roolipelaajat jonkinlainen klaani, joiden kieli ja tavat erottavat heidät muista yhteisöistä?

Eräs tapa jakaa yhteisöt funktionaalisiin ja symbolisiin heimoihin (Maffesoli 1995, Leppälahti 2004 mukaan). Funktionaaliseen ryhmään kuuluminen tuottaa jotain ilmiselvää hyötyä, esim. työpaikka rahaa elämiseen. Siihen kuuluminen perustuu käytännön tarpeisiin. Roolipelaaminen puolestaan antaa symbolista hyötyä, esim. yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Osa symbolisista ryhmistä on hyvin tiiviitä, kuten moottoripyöräjengit, eikä niistä lähteminen ole helppoa. Roolipeliyhteisö on puolestaan hyvin löyhä mahdollistaen esim. peliporukoista toiseen hyppimisen. Silti se tarjoaa yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka näkyy mm. roolipelaajien sisäpiirihuumorissa (Leppälahti 2002). Huomaatko esim. itse sanovasi "critical failure", jos joku vahingossa pudottaa kahvikupin kädestään?

Leppälahti (2002) pyysi roolipelaajilta lisensiaattityössään pelikuvauksia, hahmokuvauksia, roolipelivitsejä sekä käsityksiä kuinka ulkopuoliset suhtautuvat roolipelaamiseen. Hän sai vastaukseksi 38 kirjoitusta, joista "yli puolet vastaajista viittasi jonkinlaisiin ennakkoluuloihin roolipelaamista kohtaan ... Muutama ... nimesi ... ennakkoluuloisimmiksi uskovaiset ... Noin kolmasosa vastaajista mainitsi (syyksi harhallisen käsityksen) ... saatananpalvon(nasta)" sekä "pöytäroolipelaajat arvioivat liveroolipelaajien nauttivan positiivista julkisuutta, mutta pöytäroolipelien olevan epäillyttäviä, koska niitä on vaikea ymmärtää ja täten tuntemattomia.".

Leppälahti näkeekin roolipelaamisen ryhmäidentiteetin luojana. Se on löyhä yhteisö, joka luo yhteenkuuluvuuden tunnetta toisiin roolipelaajiin, mutta etäisyyttä muihin vaikean ymmärrettävyytensä takia. Huomaa kuitenkin tuloksen perustuvan pieneen aineistoon.

(c) memegenerator.net

Mitä tämä tutkimus sanoo asiasta?

Tässä tutkimuksessa tätä aihetta sivusi ainakin kolme kysymystä. Jos vastaaja ilmoitti edes kokeilleensa roolipelejä (n=362), hänelle tuli kysymys "Millainen merkitys roolipelaamisella on elämääsi?". Roolipelaamisen merkitys kulki käsi kädessä harrastuneisuuden kanssa, kuten alla olevasta taulukosta ilmenee, joten käsittelen tässä vain säännöllisesti harrastavia pöytäroolipelaajia (n=169). Heidän keskuudessaan roolipelaamisella oli hyvin paljon merkitystä 28,4 % ja melko paljon merkistystä 36,7 % eli karkeasti kahdella kolmesta. Lopuista 59 vastaajasta 51 vastaajaa eli lähes kaikki sanoivat roolipelaamisella olevan jonkin verran merkitystä elämäänsä.

		Millainen merkitys roolipelaamisella on elämääsi?							Yhteensä
			(ei valintaa)	(ei lainkaan merkitystä)	(vain vähän merkitystä)	(jonkin verran merkitystä)	(melko paljon merkitystä)	(hyvin paljon merkitystä)
Kuinka usein olet pöytäroolipelejä?	En koskaan		49	0	0	0	0	0	49
	Olen kokeillut		2	16	26	9	2	0	55
	Jonkin verran		0	8	17	24	6	0	55
	Olen harrastanut  säännöllisesti, mutta nyt en harrasta		0	5	16	41	19	4	85
	Harrastan nykyäänkin säännöllisesti		0	2	6	51	62	48	169
Yhteensä			51	31	65	125	89	52	413

(pahoittelen rumaa taulukkoa, Blogger ei oikein sulata excel-taulukkoja)

Toinen kysymys oli "Onko roolipelaamisharrastus lisännyt kiinnostustasi koulua kohtaan? Esim. nostanut historian numeroasi...". Tässä kohtaan ilmeni vastaava ilmiö kuin yllä, eli mitä enemmän roolipelejä oli harrastanut, sitä enemmän ne vaikuttivat kiinnostukseen koulua kohtaan (χ²=430.372, p=.000). Toisin kuin edellisessä kohdassa, tämä ei ole itsestään selvää. Kaikki harrastukset eivät lisää kiinnostusta koulua kohtaan (esim. salibandy?), joten tämä on mielenkiintoinen tulos. Tämä muutos ei ole mikään valtava, sillä koko aineistossa joka kymmenes ilmoitti roolipelaamisen lisänneen melko tai hyvin paljon kiinnostusta koulua kohtaan. Tämä luku kuitenkin kaksikertaistuu jonkin verran harrastaneista 7,3 %:sta aktiiviharrastajien 15,40 %:in.

Tässä kohtaan uskoisin kysymyksen rajoitteena olleen vastaustilanteen. Kuinka syvällisesti vastaajat pohtivat asiaa Ropeconin käytävällä? Huomaa, että tutkin asiaa epäsuorasti kysymällä vanhempien koulusta ja selvitin korreloiko se vastaajan koulutustason kanssa. Aiemmissa tutkimuksissa näin on ollut, mutta aktiiviroolipelaajien kohdalla tämä ei toteutunut! Tulokset ovat siis yhteneviä, jokin yhteys korkealla koulutuksella ja roolipelaamisella on. Ks. Roolipelaajan peruskuva.

		Onko roolipelaamisharrastus lisännyt kiinnostustasi koulua kohtaan?
		(ei valintaa)	ei lainkaan merkitystä	vain vähän merkitystä	jonkin verran merkitystä	melko paljon merkitystä	hyvin paljon merkitystä	Yhteensä
Kuinka usein olet harrastanut seuraavia? : Pöytäroolipelit	En koskaan	100,00 %	0	0	0	0	0	100,00 %
	Olen kokeillut	3,60 %	69,10 %	5,50 %	18,20 %	3,60 %	0,00 %	100,00 %
	Jonkin verran	0	58,20 %	9,10 %	25,50 %	5,50 %	1,80 %	100,00 %
	Olen harrastanut  säännöllisesti, mutta nyt en harrasta	0	45,90 %	23,50 %	20,00 %	5,90 %	4,70 %	100,00 %
	Harrastan nykyäänkin säännöllisesti	0	37,30 %	24,90 %	22,50 %	11,80 %	3,60 %	100,00 %
	Yhteensä	12,30 %	41,60 %	16,90 %	19,10 %	7,30 %	2,70 %	100,00 %

(pahoittelen rumaa taulukkoa, Blogger ei oikein sulata excel-taulukkoja)

(c) Highlander

Kolmas tähän sopivia kysymys tutkimuksessa oli "Kuulutko mihinkään ryhmään, jossa harrastetaan pöytäroolipelaamista?". Tämäkin kysymys tuli vain niille, jotka olivat ainakin kokeilleet pöytäroolipelaamista (n=362). Tässä tulee toki huomioida, että mitä enemmän on harrastanut pöytäroolipelejä, niin sitä luultavammin on organisoitunut aiheeseen

Näistä vastaajista 65,1 % ilmoitti ettei kuulu mihinkään järjestöön ja loput vastaukset hajautuivat yli 40 eri ryhmän kesken (kolmannes näistä vastauksista oli epämääräinen "kyllä", katso ryhmät tarkemmin tämän tekstin kommenteista). Vain viidessä vastauksessa ilmeni, että vastaaja kuului ainakin kahteen roolipelijärjestöön, mikä oli yllättävän alhainen luku. Tästä heräsi ajatus, että voisiko aineisto olla tältä osin vinoutunut. Esim. Ropecon ryn jäsenjärjestöjä edusti vain 2,5 % kaikista vastaajista, mutta toisaalta heidän osuus koko Suomen roolipelaajakannasta voisi olla tuota luokkaa, joten ehkä vinoutumaa ei olekaan, kun aineistolla tutkitaan suomalaisia roolipelaajia yleisesti. Hmm...

Tämän perusteella roolipelaaminen on löyhästi organisoitunut harrastajaryhmä, joten heimo-nimitys lienee oikeutettu nimitys.

Alaheimot?

Muodostuuko tämän kyselyn vastaajista alaryhmiä? Eino käsitteli tätä aihetta Ropeconin blogissa, joten alla on minun versio aiheesta. Mielenkiintoisesti tuloksemme eroavat toisistaan, joten tulen kysymään häneltä miten metodimme erosivat toisistaan.

Aluksi otin tarkasteluun pelkästään kysymykset "kuinka usein olet harrastanut..." ja tein niille faktorianalyysin (principal component analysis, varimax rotation with Kaiser normalization). Näin muodostui neljä komponenttia, jotka ovat muodostavat melko selkeästi erilaisia Ropeconin kävijöiden "alaheimoja".

Ensimmäiselle niistä latautui erityyppiset tietokonepeli (.885, .811 ja .767), miniatyyripelit (.420) ja keräilykorttipelit (.366). Nämä pelit ovat pöytäroolipelien rinnakkaisia harrastuksia ollen luonteeltaan kevyempiä. Ne eivät vaadi pelinjohtajaa ja seikkailun laatimista, vaikka osittain sisältävät eläytymiselementin. Kutsun tätä luokkaa "valmispelaajiksi", sillä nämä harrastukset eivät vaadi seikkailun suunnittelua. Parempaa nimeä saa ehdottaa!

Toiselle niistä latautui erityisesti lautapelit (.806 ja .643) ja keräilykorttipelit (.584), miniatyyripelit (.388), fantasia-/tieteiskirjallisuus (.361) sekä pöytäroolipelit (.358). Kutsun heitä "perinteisiksi roolipelaajiksi" erotuksena seuraavasta ryhmittymästä.

Kolmannelle latautuivat erityisesti liveroolipelit (.813), historian elävöittäminen (.647), bofferointi (.628) sekä pöytäroolipelaaminen (.438). Kutsun heitä "elävöittäjiksi" eroteuksena edellä olleesta ryhmästä.

Neljänteen latautui cosplay (.814) ja anime/manga (.728), kun pöytäroolipelit (-.369) ja miniatyyripelit (-.351) latautuivat niihin negatiivisesti. Kutsun heitä "cossaajiksi".